Kirjastoalan kansainväliset asiantuntijat kerääntyivät Mikkeliin elokuussa
Maailman suurimman kirjastojärjestön IFLA:n konferenssin ennakkotapahtuman ensimmäisenä päivänä projektipäällikkö Kristiina Markkula Viestinnän keskusliitosta valotti puheenvuorossaan sanomalehtien nykytilannetta digitalisoituvassa maailmassa ja kertoi käynnissä olevasta Next Media –projektista.
-Painettujen ja digitaalisten sanomalehtien suhde muuttuu tulevina vuosina, mutta kukaan ei uskalla arvioida milloin se tapahtuu.
Markkula, kuten monet muutkin alan asiantuntijat ennustavat, että erityisesti paikallisten printtilehtien suosio säilyy tulevaisuudessakin. Valtakunnalliset ja kansainväliset uutiset halutaan sen sijaan lukea mieluiten reaaliajassa. Yhä useampi lukee sanomalehteä myös mobiili- ja tablettitietokoneella, mikä asettaa omat vaatimuksensa lehtien tekijöille.Kolmivuotisessa Sanoman koordinoimassa Next Media- hankkeessa päätavoitteena on uudistaa median liiketoimintaympäristöä murtamalla mediasisältöjen käsitteen rajat ja muuttamalla sisällön luomisen tapoja.Projektissa kiinnitetään huomio uudenlaiseen markkinointiin ja tapaan toimia.
-Muutoksia tarvitaan sekä asenteissa, tuotantoprosessesissa että markkinoinnissa. Käyttäjän on itse voitava valita, millaista interaktiivisuutta hän haluaa ja milloin.
Kansainvälisen kirjastoseurojen liiton sanomalehtijaoston puheenjohtaja Frederick Zarndtin teemana oli joukkoistaminen, josta netistä löytyy jo lukuisia esimerkkejä. Yksi suosituimmista on Wikipedia,
-Joukkoistamisessa tekstejään voi yhteiseen tuotokseen lisätä kuka tahansa, mukanaolijoita ei rajata millään lailla. Hyvin suosituttuja ja paljon käytettyjä ovat muun muassa sukututkimukseen keskittyneet sivustot. Esimerkiksi kansainvälisellä Family Search-sivustolla on kuukausittain noin 100 000 aktiivista kävijää. Australian kansalliskirjaston sanomalehtien oikolukuun liittyvä joukkoistaminen on ollut erittäin suosittua.
Erikoiskirjastonhoitaja Mazelan bin Anuar kertoi Singaporen kansalliskirjastossa käynnissä olevasta projektista, jossa digitoidaan erikielisiä singaporelaisia sanomalehtiä.
-Englanninkielisten lehtien digitointi on suhteellisen helppoa, kun taas muiden kielten erilaiset fontit, merkit ja lehtien erilainen ulkoasu aiheuttavat päänvaivaa. Esimerkiksi kiinankielisen lehden digitointi vaatii erityistä tarkkuutta ja ohjelmistojen edelleen kehittelyä.
Seminaarissa keskusteltiin myös muun muassa digitointiin liittyvistä tekijäinoikeuksista. Eurooppalaista käytäntöä selvitti laki- ja tekijänoikeuskysymyksiin erikoistunut asiantuntija Armin Talke Berliinin Valtion Kirjastosta, ja suomalaisen näkökulman asiaan toi Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen.
Konferenssin osallistujat pääsivät myös tutustumaan Mikkelissä toimivaan Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskukseen, jossa mikrokuvataan, konservoidaan ja digitoidaan Kansalliskirjaston aineistoja ja joka vastaa digitoimansa aineiston julkaisujärjestelmän kehittämisestä.
Konferenssin järjestää IFLAn sanomalehtijaosto yhteistyössä Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen sekä muiden IFLAn jaostojen kanssa. Järjestelyissä ovat mukana myös Digitalmikkeli - Miktech Oy sekä Mikkelin yliopistokeskus.
Lisätietoja:
www.ifla2012mikkeli.com
Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, digitointi- ja konservointikeskus, puh. 050 3055 265
